Organisaatio osaaminen

Organisaatio-osaamisen työstin yhdessä mentorini kanssa tammikuussa 2018. Eeva mentorini  on entinen esimieheni, jonka sijaisena olen myös toiminut esimiestehtävässä. Pääosin osaaminen koostuu aikasemmin hankitusta osaamisesta, mutta lisäsin tietämystäni syksyn ja talven aikana.

Sain syksyllä 2017 suoritettu Opetuksen hallinnon tutkinnon, nk. rehtoripätevyyden. Vaikka en toimi rehtorina tai esimiestehtävässä, oli pätevyys erittäin hyvä lisä osaamiseen. Ja eihän sitä koskaan tiedä, millaisia mahdollisuuksia erilaiset koulutukset tuovat tullessaan kun aikaa kuluu eteenpäin…

Mielestäni oli myös erittäin rikasta käydä tutustumassa eri kouluasteiden ohjaukseen. Opon työ on kovin erilaista eri koulutasoilla, mielenkiintoista oli nähdä läheltä sekä pk-opon että lukio-opon työ.

Olen toiminut toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opettajan, vs. opetusalajohtajan, koulutussuunnittelijan sekä ohjaajan roolissa. Erilaisen toimijuuden kautta tunnenkin organisaation ohjauksen toiminnan sekä eri toimijoiden roolit ohjaustyössä. Toimijuuden roolien vastuuta vahvistaa laajempi tietämys opetuksen hallinnon tutkinnon suorittamisen kautta. Tunnen opiskelijahuollon toiminnan tarkoituksen ja periaatteet hyvin ja tiedän millaisia rooleja opiskelijahuoltoon sisältyy. Olen ollut mukana opiskelijahuoltoryhmässä ja opetusalajohtajan sijaisena johdin ko. ryhmää toimialalla. Laajensin tietämystäni oppilashuollosta eri kouluasteilla, perusopetuksen ja lukion opinto-ohjaajia haastatellessa. Ymmärrän käytännön tasolla eri kouluasteiden opiskelijahuollon käytännön sekä tunnistan millaisessa roolissa opinto-ohjaaja toimii opiskelijahuollossa. Kokemukseni perustuu viiden eri toisen asteen oppilaitoksen työkokemukseen, Lappeenrannassa, Vantaalla, Järvenpäässä, Mikkelissä sekä Jämsänkoskella.

Kehittämisen osalta olen toiminut oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien kirjoittajana Variassa ja Keudassa, lisäksi olen toiminut asiantuntijana ohjaustyöryhmässä Etelä-Savon ammattiopistossa, oppilaitokselle työstettiin opetussuunnitelman yhteinen osa sekä ohjaussuunnitelma, jossa määriteltiin laadullisesti ohjaus ja sen roolit eri toimijoiden kesken. Ohjaustyöryhmä koostui oppilaitoksen pedagogisesta kehittämispäälliköstä, opinto-ohjaajista, opintosihteereistä, laatupäälliköstä sekä koulutussuunnittelijoista. Ohjaussuunnitelmaa työstettiin hyvän ohjauksen kriteerien pohjalta, valmiin tuotoksen tarkoituksena oli tukea opettajia ja muita toimijoita ohjauksen teemoissa sekä selkeyttää jokaisen toimijan roolia ohjaajana.  Koulutussuunnittelijana toin ryhmään opiskelijahallintaohjelman mahdollisuuksia osana ohjauksen työkaluja, eli miten sähköisiä työkaluja voi hyödyntää ohjauksessa.

Opoksi oppimassa Jonna

Tallennettu kategorioihin Kontekstiosaaminen | Jätä kommentti

Kohtaamisosaamista tiimin kanssa verkossa

Kohtaamisosaamisen osoittaminen perustuu tiimimme työstämään verkko-padletiin, johon olemme yhteisesti työstäneet materiaalia kukin itsenäisesti, sekä tiimipäivissä 4.12.17 & 15.12.17 sekä 5.1.18. Valitsimme Padletin työkaluksi, sillä huomasimme tiedollisen osaamisen pohjaa työstäessämme verkkotyökalun erittäin hyväksi tavaksi koota työstämämme tiedot yhteiseen formaattiin. Samalla saimme erinomaista harjoitusta verkkotyökalun käyttämisestä.

Meillä kaikilla tiimin jäsenillä oli ennestään omakohtaista kokemusta kohtaamisosaamiseen, olemme joutuneet opettajan ja ohjaajan työtä tehdessä miettimään usein eettisiä periaatteita ohjaustyössä. Kävimme keskustelua, millaisten eettisten kysymysten parissa kukin on työurallaan ollut. Tiimin jäsenillä oli laajaa osaamista nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyen ja työurilla on tunnistettu ohjattavien moninaisuus (esim. ikäryhmät) opiskelijoiden- sekä ohjaustilanteiden mukaisesti. Maahanmuuttajaopiskelijat sekä erilaisista kulttuureista tulevat opiskelijat ovat rikastuttaneet opiskelijaryhmiä jo pitkään, olemmekin jokainen kokeneet työuran aikana lukemattomia vieraasta kulttuurista tulevien opiskelijoiden ohjaamisia. Meidän kaikkien kohdalla myös aikaisemmat opiskelut ovat osittain ottaneet kantaa monikulttuuriseen työskentelyyn.

Kohtaamisosaamisen padlet on rakennettu osaamisenalueella edellytettävän osaamisen perusteella. Aloitimme tiimityöskentelyn teemalla – hyvä ohjaus ja eettisyys opinto-ohjaajan työssä, työstimme materiaalia muun muassa hyvän ohjauksen kriteerien mukaisesti. Lisäksi pohdimme eettisyyttä Jyrki Kaartisen artikkelin ”Miksi ohjauksen filosofiaa todetaan?” soveltavan etiikan pohjalta. Kirjoitimme myös auki tapauscasen, millaisessa tilanteessa opinto-ohjaajana voi joutua pohtimaan isojakin eettisiä kysymyksiä. Hyvä ohjaus ja eettisyys opinto-ohjaajan työssä dokumentti on sisällytetty padletiin.

Toisena isompana teemana lähdimme työstämään osaamista, joka liittyy ohjaustilanteissa opiskelijoiden yksilöllisyyden, moninaisuuden sekä taustojen huomioon ottamista. Pohdimme erityisesti, miten ohjauttavan ikävuodet vaikuttavat kasvussa ja kehityksessä sekä millaisia asioita ohjaajana on hyvä tietää ja tiedostaa. Ajattelemme, että perusopetuksen sekä toisen asteen ikäluokan nuorilla on teemoja, joita ohjaajana on tiedostettava päästäkseen dialogiin ohjattavan kanssa, tuossa ajanjaksossa murrosikäinen nuori kokee monia mielen ja kehonmuutoksia.  Käsittelimme ikäkausiteemaa persoonan kehityksestä aina kaverisuhteisiin.  Millaiset asiat vaikuttavat persoonan kehitykseen, ajattelun- ja moraalin kehitykseen, fyysiseen ja seksuaaliseen kehitykseen sekä kaverisuhteiden vaikutusta. Pohdimme myös perheen merkitystä nuorelle. Toimme esiin myös nuorten elintapoja koskevaa tietoa mm kouluterveyskyselyn perusteella. Lisäksi käsittelimme nuorten syrjäytymistä, median vaikutusta nuoriin sekä yleensä nuorten käyttäytymisenmuutoksia.

Lopuksi pohdimme ”Erityishuomiota opinto-ohjaajan työssä vaativat ohjaustilanteet” teeman alla, mitä minun tulevana opinto-ohjaajana on ikäryhmistä ja niiden moninaisuudesta erityisesti tunnistettava. Miten monikulttuurisuus tulee huomioida, miten haastavaa valinnanvapaus ajoittain on ja minkälaisia tukitoimia ja apuja erityistuen tarpeessa olevat opiskelijat tarvitsevat.

Opoksi oppimassa Jonna

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

Opetuksen hallinnon opinnot

Innostuin keväällä 2017 opetuksen halllinon opinnoista, jotka sain päätökseen syksyllä 2017. Suosittelen tutkintoa opinto-ohjaajien osaamisen tueksi, sillä tutkinto lisää osaamista lainsäädännöstä jotka liittyvät koulutuksen kenttään. Tutkinto on hyvä lisä, vaikkei rehtorin tehtäviin hakeutuisikaan.

Opetuksen hallinnon tutkinto sisältää seuraavat tutkinnon osat

  1. julkisoikeuden perusteet ja yleishallinto
  2. kunnallishallinto;
  3. opetusalan lainsäädäntö;
  4. henkilöstöhallinto; sekä
  5. taloushallinto.

Tutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on sellaisia hallinnollisia tietoja ja taitoja, joita perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitetun rehtorin tai muun vaativan opetushallinnon tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Opoksi oppimassa reksi-pätevyydellä Jonna

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

Puhe digitaalisuudesta ja sen hyödyntämisestä ohjauksessa

Tänäpäivänä puhutaan paljon digitaalisesta oppimisesta. Digitaalisuus on ajankohtainen termi niin perusopetuksen opetussuunnitelmassa kuin toisen asteen ammatillisen reformin keskusteluissa. Itse luen aktiivisesti ajankohtaisia ammattialaan liittyviä artikkeleita lehdistä, mieluiten vielä paperiversiona. Leikkaan artikkeleita myös leikekirjaan, joita sitten hyödynnän sekä opo-opinnoissa että sosiologian opinnoissa. Myönnän, että pidän perinteisistä asioista, silti kuitenkin olen sitä mieltä että digitaalisuutta pitäisi korostaa opetusalalla huomattavasti enemmän. Omassa nivelvaiheen tutkimuksessani digitaalisuutta hyödynnettiin ohjauksessa erittäin vähän tai ei lainkaan. Erilaiselle digitaaliselle ohjaukselle on tilausta, se on selvää.

Törmäsin Keskisuomalaisen artikkeliin, jossa kerrottiin tekoälyllä toimivasta opinto-ohjaajasta. Kyseessä on Jyväskylän yliopiston IT-alan opiskelijoiden urasuunnittelua tukeva uranavigaattori-sovellus. Sovellus kertoo, millaisia opintoja opiskelijan kannattaa suorittaa. Sovellus sisältää esimerkiksi psykologisia soveltuvuustestejä, sekä noin 500 ammatin edellyttämät työtehtävät sekä keskipalkan. Sovelluksen toivotaan nopeuttavan myls sopivan työn löytymistä pian opintojen jälkeen, dekaani Pekka Neittaanmäki mainitsee, ”tavoitteena on, että se niin sanottu hapuiluvaihe jäisi opintojen jälkeen mahdollisimman lyhyeksi ja sovellus antaisi opiskelijalle ikään kuin ilmansuunnat jo opintojen aikana”. (Keskisuomalainen 4.9.2017)

Ihan hyvä kehittämisidea, helpottaa opettajien ja ohjaajien ohjaustyötä. Mutta. Uskallan väittää että monikaan opiskeluun liittyvä haaste tai ongelma ei ratkea sovelluksen avulla. Tässä uranavigaattorisovelluksessa korostuu mielestäni tiedottaminen ja neuvonta. Ohjauksessa korostetaan ohjattavan hyvää tuntemista, aikaa sekä kuuntelemista. Siihen sovellus ei pysty vastaamaan.

Sunnantain 10.9. keskisuomalaisessa oli useita mielenkiintoisia opetukseen ja ohjaukseen liittyviä artikkeleita. Tähän digitaalisuuden teemaan niistä huomioni kiinnittyi älytauluihin luokkahuoneopetuksessa. Älytaulu voi parhaimmillaan toimia niin, että sen ympärille rakentuu vuorovaikutteisia opiskelumateriaaleja. Suurin haaste kuitenkin liittyy siihen, että älytaulun käyttöä ei ole opeteltu riittävän hyvin. Tässä yhteydessä nousee esiin opettajien ja oppilaan-, ja opinto-ohjaajien oma tietotekniikan hallinta. Ei riitä, että käydään laitteen toimittajan nopea koulutus älytaulun käyttöön. Artikkelissa otettiin kantaa laitteiden hintatasoon sekä siihen tosiasiaan, että laitteisto on nyt jo vanhentunutta, vaikka taulu olisi asennettu 4-5 vuotta sitten. (Keskvsuomalainen 10.9.2017)

Opetusalan henkilöstöltä vaaditaan jatkuvaa itsensä kehittämistä tietoteknisessä media-, ja somemaailmassa. Aika ajaa opettajien ja ohjaajien ohi, jollei itsellä ole kiinnostusta pysyä mukana yhteiskunnan kehittymisessä. Monia median hyödyntäminen opetuksessa ja ohjauksessa voi arvelluttaa ja pelottaa. Digitaalisuus lisääntyy päiväpäivältä, haluttiin me sitä tai ei. Nuoret varmasti haluavat. Meidän tehtäväksi jää digitaalisuuden haltuun otto niin, että saat nuoret kiinnostumaan opetuksesta ja ohjauksesta digitaalisuutta hyödyntäen. Nuorempien kanssa digitaalisuuteen liittyy myös kasvatuksellinen näkökulma. Osana somea olet osa internettiä. Nykymaailmassa median lukutaito ja asioiden käsittely on yhtä tärkeää kuin matematiikan perustaidot.

Opoksi oppimassa Jonna

 

 

Tallennettu kategorioihin Ohjausosaaminen, Yleinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Ohjaus mielenkiintona aikaisemmissa opinnoissakin

Ohjaus on asia, joka minua on kiinnostanut pitkään.

Valmistuin Mikkelin ammattikorkeakoulusta AMK Yhteisöpedagogiksi keväällä 2014. Oikeastaan koko opinnot menivät järjestötyön opintoja lukuunottamatta hyvin koululähtöisesti, eli tein opinnoissani näkyviin nuoria ja nuorisotyötä koulussa. Tein opintojen lopputyön tutkimuksena, joka perustui nuoren omiin kokemuksiin perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheesta. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jossa seurasin nuoria peruskoulusta toiselle asteelle.

Opoksi oppimassa Jonna

*************************************************

”VAIHTOEHTOJEN VIIDAKOSSA” Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihe nuoren kokemana

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/78480/Majava_Jonna.pdf?sequence=1

 

 

Tallennettu kategorioihin Ohjausosaaminen, Tutkimus- ja kehittämisosaaminen | Avainsanoina , | 1 kommentti

Lähipäivät Tamkissa 23.8.-24.8.2017

Rakas päiväkirja…

23.8. Opo-koulutuksen ensimmäinen lähipäivä. Uusia ihmisiä, esittelyjä ei parkkipaikkoja, keskustelua parkkipaikoista. Ihmettelyä ja hämmennystä perunasta lyhtypylvääseen. Ihmisiä eri koulutusaloilta. Keskustelua opinnoista ja opetussuunnitelmasta. Jako tiimeihin, meistä tuli ”koillisen kollit”… joukossa kuitenkin 2 naista.

Osaamisperusteisuus, tiimioppiminen, hopsit, tehkää omat hopsit, vertaa osaamista ja opsia. Tunnelmat… ”En tiiä”… Keskustelua ope Outin kanssa rahoituksen asoista sekä opintojen ajoituksesta. Nyt ei olis aikaa ”jeesustella”, 5 osp/kk sanoo minulle työvoimatoimisto. Pitäis päästä hommiin samantien!

Illalla olo turhautunut…

24.8. Opo-koulutuksen lähipäivä. Kahvit ja ope-koulutuksien yhteinen aloitusjuhla. Niinpä, mikä ihmeen aloitusjuhla? Positiivista oli kaikkien opettajien sekä muun henkilökunnan esittely. Jotenkin vaan sitä on tottunut juhlimaan sitten kun todistus on kädessä.

Päivän paras oli yhden mies opettajan lausahdus ”Jeesuskin oli opettaja, mutta hänellä ei ollut pedagogista pätevyyttä”. Totta…

Juhlan jälkeen tietokoneluokassa ohjelmien läpikäymistä, helppo nakki. Olo kuitenkin edelleen epäselvä…

Iltapäivällä vihdoin päästään keskustelemaan opo-koulutuksen sisällöistä ja suoritteista. Nyt oivalsin, miksi Outi, Ari ja Harri eivät ole antaneet meille valmista. Ohjattavan on itse aktivoiduttava ja alettava ottaa vastuuta. Meidän opiskelijoiden ahdistuksesta huolimatta opettajat pysyivät linjassaan hienon rauhallisesti. Lopussa tehtiin ohjausharjoitus, tästä se lähtee!

Opoksi oppimassa Jonna

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Jätä kommentti

Kirjoitelmia matkalta opinto-ohjaajan pätevyyteen

Vihdoin olen tässä, vuosien yrittämisen jälkeen!

Olen Jonna, opo-opiskelija, 40 vuotias äiti ja vaimo Muuramesta. Koulutukseltani olen Yhteisöpedagogi, AmO, NTM, lisäksi olen suorittanut leipomoalan pt, nt ja eat tutkinnot. Työkokemukseni on 2000 vuodesta lähtien ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta, ensin opettajana ja vs. opetusalajohtajana ja myöhemmin koulutussuunnittelijana.

Tule mukaan matkalleni opinto-ohjaajaksi, kirjoittelen tänne blogiin yleisiä kuulumisia opoksi opiskelusta, itsenäisestä puurtamisesta, antoisista lähipäivistä sekä oppimistehtävistäni.

Jonna

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti